Anu Kärkkäinen
puheenjohtaja, Congress Network Finland ry
Suomalainen tapahtumamaailma huomioi vastuullisuuden. Näin muutamia mainitakseni, Helsingin Messukeskus tähtää 110 % hiilineutraaliksi tapahtumataloksi 2029, Espoo on ollut Euroopan kestävin kaupunki jo kahdesti ja Lahti valittiin juuri Euroopan ympäristökaupungiksi 2021.
Mielestäni paras vastuullisuuden ilmentäjä on Suomen valtio EU-puheenjohtajakaudellaan. Suomi huomioi kestävän kehityksen kokousjärjestelyissä.
Suomi haluaa näyttää, että toimiva ja vieraanvarainen kokous voidaan järjestää kestävällä tavalla ja kauden kokoukset on keskitetty pääsääntöisesti Helsinkiin Finlandia-talolle. Liikenteen päästöistä syntyvä hiilijalanjälki pienenee, kun vieraat pystyvät liikkumaan kävellen, pyörällä tai julkisilla liikennevälineillä.
Perinteisten isäntämaan tavaralahjojen sijasta, lahjarahoilla hyvitetään päästöt, jotka syntyvät kokousten lentomatkoista. Suomi huomioi myös kiertotalouden suosimalla digitaalisia ratkaisuja ja tuottamalla mahdollisimman vähän paperimateriaalia. Somistuksessa huomioidaan Finlandia-talon arvokas arkkitehtuuri.
Muovin käyttöä vähennetään tarjoamalla hanavettä pullotetun veden sijaan. Ruokatuotannossa suositaan sesongin lähi- ja luomuruokaa. Kestävyysajattelu näkyy myös kauden visuaalisessa ilmeessä uudistamalla ja kierrättämällä vanhaa edellisen puheenjohtajakauden ilmettä. Näistä voimme kaikki ottaa alalla mallia.
Elämme aikakautta, joka on tuonut ihmiset ja teknologian lähemmäs toisiaan kuin koskaan ennen. Työ on yhä globaalimpaa, joustavampaa ja automatisoidumpaa, mutta onko se turvallisempaa? Tämän kysymyksen edessä olemme myös tapahtuma-alalla.
Suomesta puuttuu valtakunnallinen ohjaus tapahtumien järjestämisestä, mikä on yllättävää. Tapahtumajärjestäjät, turvallisuusyritykset, kaupungit, poliisi ja pelastusviranomaiset lähestyvät tapahtumia kukin omista näkökulmista ja kullakin alueella on erilaiset toimintatavat. Pelastussuunnitelma antaa perusraamit tapahtumalle, mutta siitä on vielä pitkä matka onnistuneeseen toteutukseen.
Mitä suurempi tapahtuma, sen suurempi rooli ammattilaisten yhteistyöllä
Tapahtumataloissa tapahtumajärjestäjillä on aina tukena keskusten oma henkilökunta ja vankka kokemus erilaisista tapahtumista sekä niiden turvallisuustarpeista, mutta se ei yksistään riitä. Aina tarvitaan useita tahoja toteutukseen.
Lisähaastetta saadaan, kun tapahtumapaikkana on vaikkapa puisto, paikalla erikoisturvaa vaativia ihmisiä ja henkilömäärä nousee tuhansiin. Ammattitaitoinen turvallisuuden johto, yhteistyö ja riittävä panostus turvajärjestelyihin on välttämätöntä.
Kuluneelta kesältä oli ilo lukea onnistumisia eri puolilta Suomea. Turussa pelastustoimi, poliisi ja sairaanhoitopiiri perustivat oman tapahtumaturvallisuustyöryhmän. Tämä on ollut tarpeellista, koska tilaisuuksien määrä ja koko kasvavat koko ajan. Ruisrock-tapahtumassa tehtiin jopa erillinen hälytyskeskus tapahtuman yhteyteen. Samaa mallia sovellettiin Leijonien kultajuhlassa Kaisaniemessä.
Hyvää lupaa myös Tampereelle myönnetty 3,2 miljoonan euron EU-rahoitus projektille, joka tähtää kaupunki- ja tapahtumaturvallisuuden kehittämiseen. Jään ilolla odottamaan hankkeen tuloksia.
Kirjoittaja Anu Kärkkäinen toimii Congress Network Finland ry:n puheenjohtajana.
