Skip to main content
Etusivu » Kasvu ja kansainvälistyminen » Resurssitehokasta kiertotaloutta
Kiertotalous

Resurssitehokasta kiertotaloutta

kiertotalous
kiertotalous
Datan avaaminen ja jakaminen mahdollistavat eri toimijoiden välisen yhteistyön. Kuvat: Getty Images ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY

Tommi Fred

vesihuollon toimialajohtaja,  HSY

IoT ja big data avaavat uusia mahdollisuuksia vesitekniikan resurssitehokkuuden nostamiseen sekä erilaisten kiertotalousratkaisujen käyttöönottoon.

– Avoin data ja alustatalous ovat olennainen osa alan kehittämistä. Datan avaaminen ja jakaminen mahdollistavat eri toimijoiden välisen yhteistyön, muistuttaa HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Tommi Fred.

Raaka-aineet takaisin kiertoon

Osa energian, veden ja kemikaalien käytön vähentämiseen tähtäävistä innovaatioista on jo otettu käyttöön. Esimerkiksi veden puhdistaminen kalvotekniikalla on jo saatu kokonaistaloudellisesti kestävälle pohjalle. Suodattamalla saostuksessa voidaan käyttää pienempiä kemikaalimääriä.

– Suomessa jäteveden käsittely on todella korkeatasoista. Esimerkiksi fosfori poistetaan jo nyt tehokkaasti jätevedestä. Maailman fosforivarat ovat rajalliset, Euroopan unioni onkin nostanut fosforin kriittisten raaka-aineiden listalle, joten se kannattaa ottaa talteen mahdollisimman hyvin. HSY on kehittänyt RAVITA-prosessia ratkaisuksi, jolla ruuan mukana pellolta poistunut fosfori voidaan palauttaa lannoitteena takaisin pellolle, Fred kertoo.

Jätevesien sisältämän fosforin kierrättämisellä voitaisiin vähentää väkilannoitefosforin käyttöä jopa neljänneksellä.

Jätevedestä talteenotettua fosforia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää fosforihappona teollisuudessa ja lannoitetuotannossa. Jätevesien sisältämän fosforin kierrättämisellä voitaisiin vähentää väkilannoitefosforin käyttöä jopa neljänneksellä. Yhdistämällä fosforin talteenotto typen talteenottoon lopputuotteena syntyy ammoniumfosfaattia.

Ravita-prosessissa tavoitteena on fosforin talteenoton lisäksi kierrättää saostuskemikaalia puhdistusprosessin sisällä. Resurssitehokkuus on keskeisessä roolissa myös puhdistuksessa käytettävien kemikaalien osalta.

Energiaomavaraista jätevedenpuhdistusta

Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on hyvä esimerkki energiaomavaraisuuden eteen tehdystä kehitystyöstä. Jätevedenpuhdistamo on lämmön ja sähkön suhteen lähes sataprosenttisen omavarainen. Prosessissa syntyvä orgaaninen aines mädätetään biokaasuksi, jolla tuotetaan lämpöä ja sähköä. Lisäksi energiaa tuotetaan aurinkopaneeleilla, ORC-tekniikalla ja tehokkailla lämmöntalteenottotekniikoilla.

Myös käsiteltävän jäteveden määrällä ja puhtaudella on merkitystä. Mitä vähemmän vettä täytyy käsitellä, sitä vähemmän energiaa tarvitaan. Veden määrään voidaan vaikuttaa veden kulutusta vähentämällä sekä ohjaamalla hulevedet pois jätevesiviemäreistä.

Lue myös: Osana kiertotaloutta, osana menestystä – kolmen yrityksen tarina

Next article