Onnistunut etätyö edellyttää toimivaa teknologiaa, työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta sekä terveellistä ja turvallista, työhön sopivaa etätyöympäristöä.
Työnantajan vastuu työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta koskee myös etätyötä
Etätyötä tekevän työntekijän turvallisuus ja terveys ovat yhtälailla työnantajan vastuun alaisena, kuin toimistossa istuvat työntekijät. Työturvallisuuslain säännökset soveltuvat kuitenkin rajoitetusti etätyöhön, koska työnantajalla on rajallinen mahdollisuus valvoa työolosuhteita tai seurata työaikaa ja kuormittumista.
Etätyön riskit sisällytetään työn terveys- ja turvallisuusriskien arviointiin. Työturvallisuuskeskus on tuottanut etätyön vaarojen arvioinnin tueksi lomakkeen, jota voi käyttää esimerkiksi esimiehen ja työntekijän välisten keskustelujen tukena.
Jos etätyö on pitkäaikaista, johtaminen tapahtuu usein virtuaalisesti. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota luottamuksen synnyttämiseen, yhteisten pelisääntöjen luomiseen yhteistoiminnassa sekä tavoitteiden asettamiseen ja niiden toteutumiseen. Yhteydenpidon tulee olla tiivistä ja sovituista läsnäolopäivistä työpaikalla on tärkeää pitää kiinni.
Etätyöhön ryhtyminen edellyttää sopimista
Etätyöstä voidaan sopia osana työsopimusta tai myöhemmin työsuhteen aikana. Etätyöjärjestelyä koskeva sopimus on hyvä tehdä kirjallisesti. Työjärjestelyjen osalta on tarpeen sopia erityisesti raportointijärjestelyistä, yhteydenpidosta työpaikalle sekä työaikajärjestelyistä. Koko työyhteisöä koskevat etätyön periaatteet sovitaan yhteistoiminnassa.
Etätyötä tehtäessä sattuvat työtapaturmat ovat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Työn ja vapaa-ajan rajaa on etätyössä joskus vaikea erottaa, joten vapaaehtoinen vapaa-ajan tapaturmavakuutus, joko työnantajan tai työntekijän itsensä kustantamana, onkin suositeltava.
Kirjoittaja Rauno Hanhela on Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja.
Lähde: Etätyössä turvallisesti -digijulkaisu, Työturvallisuuskeskus, Päivi Rauramo.
