Tapahtumissa ihmiset ja ideat kohtaavat inspiroivassa ympäristössä. Ala kasvaa kohisten digitalisaation tukiessa sitä. Kyseessä ei ole mikään nappikauppa; Oxford Economics tutki vuonna 2018 alan tulovaikutuksia, joissa nollat voisivat mennä sekaisin kuin Roope Ankan kolikkolaskuissa. Liiketapahtumien suorat ostot ovat yli biljoona euroa, joita pyörittää 10 miljoonan vahvuinen työntekijäkoneisto.
Tapaahtuma-alan vahvuus ja kauneus on kuitenkin sen kerrannaisvaikutuksissa. Messutapahtumaan sijoitettu euro poikii viisi euroa paikallisille palvelualan yrittäjille, mutta vielä tärkeämpää on tapahtumasta seuraava liiketoiminta. SLUSH on varmasti avannut tämän meille kaikille. SLUSH:iin saapuvat käyttävät helsinkiläisiä majoitus-, kuljetus- ja ruokailupalveluita, mutta tärkeintä on rahoituksen ja uusien markkinoiden löytyminen teknologiayrittäjille.
Yhteiskunnan yleiset trendit näkyvät myös tapahtuma-alalla. Näistä näkyvin lienee monimuotoisuus, diversifikaatio. Tarjonnan ja kysynnän pirstaloituminen on otettava huomioon myös massatapahtumissa. Ihminen haluaa edelleen olla osa laajaa yhteistä kokemusta, mutta rakentaa siitä omia kiinnostuksensa kohteita vastaavan kokonaisuuden. Yksilön tapa oppia tulee myös ottaa huomioon ohjelmasuunnittelussa.
Tapahtuma-alalla ollaan siirtymässä energiatehokkuudesta, lähiruosta ja kertakäyttökulttuurin hylkäämisestä syvemmälle vastuullisuuteen.
Festivalisaatio nähdään tälle ratkaisuna. Koulutukselliseenkin ohjelmaan halutaan musiikkitapahtumien tapaan sitoutuneita faneja. Osallistuja valitsee laajasta kattauksesta haluamansa ohjelman; päivittää tietonsa, luo merkityksellisiä liikesuhteita ja pitää hauskaa. Yhdysvalloissa tunnetuille festivaaleille on tuotu liiketaloudellisia komponentteja ja toisin päin. Esimerkiksi kuvataiteen, pop-kulttuurin ja korkean teknologian yhdistäminen luo pohjan hedelmälliselle yhteistyölle eri maailmojen kohdatessa. Sama trendi on havaittavissa myös tapahtuman sisällön ja tuotannon toteuttajissa. Etnisesti, ikärakenteellisesti ja osaamistaloudellisesti laajat työtiimit menestyvät niin yritysjohdossa, markkinoinnissa kuin tapahtumatoimistoissa.
Lue myös: Tapahtumatohtori Helena Wallo kaipaa tapahtumiin sisältöä inhimillisesti ja vastuullisesti
Ympäristön tila huolestuttaa aina vain useampaa. IIPC:n raportti toi muun muassa Eduskuntatalolle lukiolaisten koululakon. Tapahtuma-alalla ollaan siirtymässä energiatehokkuudesta, lähiruosta ja kertakäyttökulttuurin hylkäämisestä syvemmälle vastuullisuuteen. Pääministeri Sipilä ilmoitti, ettei Suomen EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 2019 jaeta lahjoja, vaan istutetaan metsää; tärkeää työtä myös lentopäästöjen kompensoimiseksi. Tokion olympialaisissa 2020 palkintomitalit valmistetaan kierrätetystä metallista. Tapahtumissa on myös erinomainen mahdollisuus saada vaikeammin työllistyvät mukaan toimintaan ja kokemaan itsensä merkityksellisiksi, esimerkiksi ”Love me do” -häämessujen muotinäytöksessä cat walkilla astelivat CP-vammaiset mallit.
Tapahtuma-ala ei ole siis ainoastaan taloudellisesti merkittävää, se voi myös parantaa maailmaa.
Kirjoittaja Paula Blomster on MPI Suomen hallituksen ja Euroopan toiminnan ohjausryhmän jäsen. Meeting Professionals International (MPI) on tapahtuma-alan kansainvälinen järjestö, jolla on yli 17 000 jäsentä vapaaehtoisvoimin vedetyissä yksiköissä eri puolilla maailmaa.
