– Kehittyvien markkinoiden voimakas kasvu tarjoaa mahdollisuuksia, joita Suomi ei voi tarjota. Suomalaisten yritysten kannattaakin lähteä rohkeasti selvittämään omia toimintamahdollisuuksiaan näillä markkinoilla, sanoo Finnfundin apulaisjohtaja Antti Urvas.
Suomalaisyritysten kansainvälistyminen on perinteisesti ollut teollisuusvetoista. Teknologiaviennin ohella suomalaiset alihankkijat ovat seuranneet globaalisti toimivia suomalaisia pörssiyhtiöitä maailmalle.
– Nyt tarvitaan uudentyyppistä vientiajattelua. Erityisesti Afrikan markkina on hyvin vähän teollistunut ja talouskasvu perustuu kauppa- ja palvelusektorin kasvuun. Näiden alojen kysyntä ei istu Suomessa aiemmin nähtyyn teollisuuden vientiin, Urvas sanoo.
Kehittyvien markkinoiden veturi on Afrikka, jonka kasvupotentiaali on huikea. Kaupan ja palveluiden ohella suuria mahdollisuuksia on myös muun muassa terveydenhuollon, koulutuksen ja rakentamisen saroilla.
– Afrikan väkiluvun arvioidaan yli kolminkertaistuvan ja ylittävän jopa neljän miljardin asukkaan rajan tällä vuosisadalla. Euroopan väkiluvun taas arvioidaan hieman pienenevän Aasian väkiluvun kasvaessa noin 10 %:lla, vertailee Urvas.
Rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan
Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet ovat isoja, mutta niiden tavoittamiseksi tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Uuteen kohdemarkkinaan tutustuminen vaatii aikaa ja rahaa. Pk-sektorin haasteena on se, miten resurssit riittävät uusiin markkinoihin tutustumiseen ja liiketoiminnan mahdollisuuksien kartoittamiseen.
– Kehittyville markkinoille suuntaaminen vaatii yritykseltä rohkeutta, halua kasvuun ja uudistumiseen. Kotiläksyt on tehtävä kunnolla, Urvas sanoo.
Paikallinen lainsäädäntö, toimintatavat ja kulttuuri voivat muodostaa riskejä, mikäli näitä ei ymmärretä. Tämä voi johtaa suunniteltua kalliimpiin investointeihin tai liiketoiminnan hitaampaan käynnistymiseen.
– Tukea saa verkostoitumalla. Kannattaa tutustua tahoihin, joilla on kokemusta kohdemarkkinasta esimerkiksi Team Finland -verkoston kautta. Apua ja tukea on saatavilla, yksin ei kehittyville markkinoille tarvitse lähteä, toteaa Urvas.
Sini Furniture menestyy Etiopiassa
Suomessa on paljon luovuutta ja innovointikykyä. Innovaatioiden kaupallistamisen pitää kuitenkin perustua kohdemarkkinan todellisten tarpeiden ymmärtämiseen.
Hyvä esimerkki onnistuneesta markkina-analyysistä ja tarvelähtöisestä liiketoiminnan aloittamisesta on suomalaisen yrittäjäpariskunnan Etiopian Addis Abebaan perustama huonekalutehdas Sini Furniture.
– Sini Furnituren perustajat oivalsivat maassa asuessaan, että tietyntyyppisille huonekaluille on kysyntää. He lähtivät rohkeasti toteuttamaan näkemystään. Suomesta hankittiin alan osaamista ja koneita. Paikallinen kysyntä on ollut vahvaa. Yritys on jo laajentanut tuotantoaan ja sillä on useita omia liikkeitä kaupungissa, kuvailee Urvas.
Suomen talouskasvu on perustunut vahvaan vientiteollisuuteen. Jotta olisimme jatkossakin vahvoja ja loisimme hyvinvointia sekä itsellemme että muille, on meidän löydettävä omat mahdollisuutemme tehdä globaalia bisnestä.
– Aikanaan puhuttiin, ettei yksikään yritys voi jättää Venäjän-kaupan strategiaa tekemättä. Nyt voidaan kysyä, onko varaa jättää kehittyvien markkinoiden strategia tekemättä, Urvas sanoo.
