Thomas Palmgren
päällikkö, kansainväliset asiat, Suomen Yrittäjät
Meillä on enemmän vientiyrityksiä kuin koskaan. Yritykset ovat myös kansainvälistyneimpiä kuin koskaan aikaisemmin.
Kansainvälisyys on yhä useammalle yritykselle avain menestykseen. Suomen Yrittäjien, työ- ja elinkeinoministeriön ja Finnveran Pk-yritysbarometrin mukaan vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla harjoittaa 24 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.
Suomessa on siis noin 68 000 pk-yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluita tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla. Määrä on noussut merkittävästi viime vuosien aikana.
Monella toimialalla Suomen kotimarkkinat ovat rajalliset, joten kasvua on haettava ulkomailta. Viennin ja muun kansainvälisen liiketoiminnan osuus vaihtelee paljon toimialojen välillä. Teollisuus on toimialoista kansainvälisin.
Viennin arvo oli viime vuonna noin 86 miljardia euroa, josta palveluviennin osuus 26 miljardia euroa. Tärkeimmät vientimaat tavaraviennissä ovat Saksa ja Ruotsi. Naapurimme Venäjä on kuudeksi tärkein vientimaa. Viemme paljon välituotteita. Saksaan menevä välituote voi olla osa Kiinaan menevää lopputuotetta. Kiina on vientimaana tärkeämpi, kun mitä tilastot kertovat.
Voimakkaasti kansainvälistymishaluiset yritykset käyttävät kaikkia kansainvälistymispalveluita selvästi muita enemmän.
Yleisin kansainvälistymisen muoto on suora vienti. Sitä harjoittaa 39 prosenttia tavaravientiyrityksistä ja 42 prosenttia palveluyrityksistä. Kansainvälisen kaupan muotoja ovat myös franchising, osakkuusyhtiö, joint venture ja tytäryhtiö. Näitä ei perinteelliset vientitilastot tunnista.
Digipalveluiden kauppa kasvaa nopeammin kuin maailmankaupan muut osat. Palvelut voidaan kuluttaa missä ja milloin tahansa. Myös nopeasti kasvava verkkokauppa tuo muutoksia maailmankauppaan. Tavaroita voi tilata mistä tahansa eikä verkkokauppa tunne valtion rajoja. Isojen toimijoiden kuten Alibaban ja Amazonin kanssa pitää pärjätä.
Suomessa on laaja kirjo julkisia ja yksityisiä kansainvälistymispalveluita. Yrityksen pitää osata etsiä yritykselle sopivia palveluita paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Voimakkaasti kansainvälistymishaluiset yritykset käyttävät kaikkia kansainvälistymispalveluita selvästi muita enemmän. Ulkoministeriön palveluita käytti 14 prosenttia näistä yrityksistä ja ELY-keskuksen palveluista lähes 20 prosenttia.
Pk-yrityksille kansainvälistyminen on merkittävä askel kohti uutta. Uusille markkina-alueille meneminen edellyttää halua ottaa riskejä. Apua rahoituksen kanssa saa Team Finland -verkostosta ja erityisesti Finnverasta. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisimmin laskua vastaan ilman luottovakuutusta.
Team Finland -verkosto sekä Business Finland auttavat yrityksiä kansainvälisille markkinoille. Kolmasosa vientiyrityksistä on hyödyntänyt tarjolla olevia kansainvälistymispalveluita. Teollisuudessa on suhteellisesti eniten tarvetta kansainvälistymispalveluille. Kaikki yritykset eivät tietenkään kansainvälistymispalveluita tarvitse.
Business Finlandin ja Finnveran rahoituspalvelut ovat yritysten suosiossa. Kansainvälistymispalveluita käyttäneistä yrityksistä 40 prosenttia on käyttänyt niitä.
Haluamme tehdä yritykselle helpoksi löytää tarvitsemansa kansainvälistymispalvelut. Tämä on Team Finland -verkoston ja elinkeinoelämän järjestöjen yhteinen tehtävä.
Kirjoittaja Thomas Palmgren toimii kansainvälisten asioiden päällikkönä Suomen Yrittäjissä.
