Työturvallisuudella tarkoitetaan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia työolosuhteita, jotka vaikuttavat työntekijöiden terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin.
Työturvallisuus koostuu siis rakenteellisista ja teknisistä seikoista sekä esimerkiksi työn organisoinnista, johtamisesta ja vuorovaikutuksesta.
Työturvallisuuspuutteiden aiheuttamat seuraukset voivat olla hyvin monenlaisia, esimerkiksi liiallisen fyysisen kuormituksen aiheuttamia tuki- ja liikuntaelinoireita tai työyhteisön huonon sosiaalisen toimivuuden aiheuttamaa henkistä pahoinvointia. Olivatpa seuraamukset sitten fyysisiä tai psyykkisiä ne heikentävät aina työtehoa ja työmotivaatiota, joilla on suora yhteys organisaation tulokseen.
Yksi tapa mitata työturvallisuuden tasoa on katsoa tapaturmatilastoja. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot osoittavat, että viime vuosina kehitys on junnannut paikallaan. Sekä työtapaturmien määrä, että työtunteihin suhteutettu taajuus ovat viime vuoden ennusteessa suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2009. Vakavien tapaturmien osuus on kuitenkin viime vuosina vähentynyt.
Ajallemme tyypillinen ilmiö, työn pirstaloituminen, lisää yhteisten työpaikkojen määrää. Erilaisia riippuvuuksia ja toimintaketjuja syntyy. Lähes kaikki toimijat ovat nykyään kytköksissä toisiin toimijoihin esimerkiksi alihankinnan, tilaustyön, vuokratyön tai tavaratoimitusten kautta. Monimuotoisissa työympäristöissä kaikkien toiminta vaikuttaa kaikkiin. On tärkeää, että toimintaketjussa kaikilla on yhteinen käsitys hyvästä työturvallisuuden tasosta ja siitä, miten tuo taso saavutetaan.
Selkeä vastuunjako niin organisaatioiden välillä kuin kunkin organisaation sisällä luo omalta osaltaan perustaa hyvälle työturvallisuustyölle. Toinen perustaa luova tekijä on hyvä yhdessä kehittämisen kulttuuri ja yhdessä tekemisen taito. Tällöin puhutaan osallistamisen ja vastuullisen vaikuttamisen taidoista sekä luottamuksesta.
Työturvallisuus ja sitä kehittävä työsuojelutoiminta on kaikkien yhteinen asia. Siitä huolehditaan arjessa, osana työn tekemistä ja johtamista. Arjen toimintaa tukee isommilla työpaikoilla työsuojeluorganisaatio, joka toimii yhteistyötahona esimerkiksi työterveyshuollon ja työsuojeluviranomaisen suuntaan, seuraa ja arvioi työolosuhteita, tunnistaa epäkohtia ja tekee työturvallisuutta parantavia toimenpide-ehdotuksia sekä pitää yllä valmiutta vastata muuttuviin työsuojeluhaasteisiin. Myös pienillä työpaikoilla, joilla ei ole lakisääteistä työsuojeluorganisaatiota, yhteiset systemaattiset toimintatavat tuovat lisäarvoa työturvallisuustoiminnalle.
Työturvallisuuskortti kehittyy ajan hengessä.
Kukapa olisi vuonna 2003, kun Työturvallisuuskortti otettiin käyttöön, arvannut, että tänä päivänä kortteja on suoritettu melkein 1,2 miljoonaa ja voimassa olevia kortteja on noin 760 000. Huima menestystarina, jonka taustalla on edelläkävijäyritysten halu yhteisten työpaikkojen työturvallisuuden kehittämiseen ja päällekkäisen työturvallisuuskoulutuksen poistamiseen.
Työturvallisuuskorttikoulutuksen laadun takeena on jatkuva uudistaminen. Viime ja tämän vuoden aikana koulutus uudistettiin perusteellisesti. Laadittiin uudet oppimistavoitteet. Tehtiin alakohtaista lisämateriaalia. Poistettiin päällekkäisyyksiä yhdessä Tulityökortin sekä Tieturva-koulutusten kanssa. Laadittiin ostajan opas. Oppijan rooli tehtiin aktiivisemmaksi muuttamalla kurssivihko työkirjamuotoiseksi ja tuomalla oppimisympäristöt ja omat turvallisuuskäytännöt toiminnalliseksi osaksi koulutusta.
Syksyllä tullaan lanseeraamaan mobiilikortti ja Korttitieto-portaali, jotka on kehitetty yhdessä SPEK:n (Tulityökortin) kanssa. Mobiilikortti mahdollistaa myös palautteen keräämisen kurssilaisilta. Korttitieto-portaali mahdollistaa aikaisempaa helpomman korttien voimassaolotietojen tarkistamisen ja saannin työpaikoille sekä muun muassa Valttikortti-järjestelmään.
Uudistuksia jatketaan edelläkävijäyritysten ohjauksessa, yhdessä Työturvallisuuskeskuksen työalatoimikuntien, kouluttajien ja oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on entistäkin parempi työkalu yhteisillä työpaikoilla työskentelevien työturvallisuusosaamisen kehittämiseksi ja turvallisen työskentelyn tukemiseksi.
