Turvallisuudesta huolehtiminen ei automaattisesti tuo yritykselle kilpailuetua, mutta jos turvallisuudesta ei huolehdita, ei tarvitse edes kilpailla.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:n teettämä tuore tutkimus osoittaa, että turvallisuus on vahva liiketoiminnallinen arvo suomalaisessa yritysmaailmassa.
– Turvallisuustoimintojen tarkoituksena on suojata yrityksen kaikkia toimintoja ja parantaa tuottavuutta. Se on toiminnan jatkuvuuden perusedellytys ja laatutekijä, EK:n johtava asiantuntija Mika Susi sanoo.
Turvallisuus on menestystekijä, jonka koko potentiaalia ei aina kuitenkaan osata valjastaa liiketoiminnan hyötykäyttöön.
– Turvallisuus tulisi kytkeä osaksi yrityksen strategiaa ja kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Näin saadaan ymmärrys siitä, mitkä riskit ovat oman toiminnan kannalta kriittisiä. Uhkiin ei pidä tukehtua, mutta ne tulee tunnistaa ja pohtia, mihin suojautumiseen käytettävissä olevat rajalliset panokset kannattaa kohdistaa, Susi sanoo.
Organisaatiot ovat alkaneet tuoda lisääntyvässä määrin riskikarttoja julkisesti näkyviin vuosiraportoinnin yhteydessä.
Yritysturvallisuuden asiantuntija korostaa tilannekuvan säännöllisen kartoittamisen tärkeyttä.
– Perinteisellä aivoriihellä päästään hyviin tuloksiin, kun koko organisaatio on jollain tapaa edustettuna. Turvallisuutta ei luoda ainoastaan itse turvallisuuden vaan menestyksen vuoksi. Siksi on tärkeää ennakoida säännöllisin väliajoin relevantilla porukalla tulevaisuuden uhkia ja niiden todennäköisyyttä, määrittää riskitaso, ennaltaehkäisyn keinot ja toimintamallit akuuttien tilanteiden varalle. Kun tilannekuva on ajan tasalla, vältytään harmittavan yleisiltä hukkainvestoinneilta, Susi neuvoo.
Teknologian nopea kehitys on nykypäivän yritysten merkittävin riskitekijä.
– Se on kuitenkin myös positiivinen riski, joka tarjoaa huikeita mahdollisuuksia. On osattava arvioida, onko mahdollisuudesta saatava hyöty suurempi kuin mahdollisesta uhasta koituva haitta, Susi sanoo.
Turvallinen sidosryhmien tietämättä?
Yrityksen turvallisuus vaikuttaa muun muassa sijoittajien päätöksiin, asiakaskäyttäytymiseen ja työnantajamielikuvaan. Turvallisuudesta ei kuitenkaan saa automaattisesti kilpailuetua, vaan sitä on osattava hyödyntää yrityksen markkinoinnissa ja viestinnässä.
– Peräänkuulutan rohkeaa viestintää ja uskallusta käyttää turvallisuustekijöitä valttikortteina kilpailussa. Suomalaiset yritykset menestyvät isossa kuvassa turvallisuusasioissa hyvin, mutta viestintä voisi olla laajempaa, jotta turvallisuustyön hedelmistä päästäisiin nauttimaan täysimittaisesti, Susi kannustaa.
– Esimerkiksi Suomea maailman turvallisimpana matkailumaana tulisi buustata enemmän, jotta muutkin saisivat tietää, miten hyvin täällä asioita hoidetaan, Susi jatkaa.
Kehitysaskelia turvallisuusviestinnässä on kuitenkin näkyvissä.
– Organisaatiot ovat alkaneet tuoda lisääntyvässä määrin riskikarttoja julkisesti näkyviin vuosiraportoinnin yhteydessä ja turvallisuustekijät laajassa mittakaavassa tunnistetaan enenevässä määrin osaksi yrityksen vastuullisuutta, Susi kiittelee.
