Skip to main content
Etusivu » Tulevaisuuden elintarviketeollisuus » Maailman onnellisin kansa rakentaa kestävää ruokavientiä
Kestävä tuotanto

Maailman onnellisin kansa rakentaa kestävää ruokavientiä

Maabrändin vahvistaminen on elintärkeää, jotta Suomen tuotteet erottuvat globaaleilla markkinoilla, Ruokatieto Yhdistyksen ruokaviennin kasvujohtaja Jukka Vainionpää korostaa. Kuva: Ruokatieto yhdistys

Suomalaisen elintarviketuotannon vahvuuksia ovat ensiluokkainen elintarviketurvallisuus, pitkät ja valoisat kasvukaudet sekä innovatiivinen teknologiaosaaminen, joita tukevat puhdas vesi ja raikas ilma. Kun mukaan lisätään vastuullisuus ja terveellisyys, Suomella on erinomaiset edellytykset kestävän ja kasvavan ruokaviennin rakentamiseen.

– Maabrändin vahvistaminen on elintärkeää, jotta Suomen tuotteet erottuvat globaaleilla markkinoilla. Suomen puhdas luonto, maailman onnellisin kansa -status ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ovat vahvuuksia, joita voidaan hyödyntää myös ruokaviennin markkinoinnissa, huomauttaa Ruokatieto Yhdistyksen ruokaviennin kasvujohtaja Jukka Vainionpää.

Suomen kannattaa panostaa vientimarkkinoilla korkean lisäarvon tuotteisiin, sillä bulkkituotteiden vienti ei ole kannattavaa. Olemme edelläkävijöitä muun muassa laktoosittomissa meijerituotteissa, gluteenittomissa ja luomukauratuotteissa sekä uusissa kasviproteiineissa.

Elintarvikeviennin kaksinkertaistaminen vaatii pitkäjänteistä panostusta

Suomen elintarvikevienti ylitti ensimmäistä kertaa kahden miljardin euron rajan vuonna 2022. Viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä on kunnianhimoinen tavoite, jonka saavuttaminen edellyttää strategisia toimia ja koko ruokaketjun yhteistyötä.

– Viennin kaksinkertaistaminen edellyttää korkean jalostusasteen tuotteita, innovatiivista elintarviketeknologiaa, vahvaa yhteistyötä elintarvikeyritysten ja valtion välillä sekä tehokasta vientimarkkinointia. Erityisesti uusien markkinoiden avaaminen ja kaupan esteiden madaltaminen vaativat koordinoitua panostusta. Suomessa yritykset ovat usein toimineet yksin liian pienillä resursseilla, mutta nopein kasvu syntyy nykyisten toimijoiden toimintojen tehostamisesta. Samalla on tärkeää tukea startupeja ja uusia yrityksiä, jotka suuntaavat suoraan kansainvälisille markkinoille, Vainionpää muistuttaa.

Vientiin panostaminen hyödyttää koko ruokaketjua – alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen ja kotimaiseen kauppaan asti. Kun vienti kasvaa ja jalostusaste nousee, koko elintarviketeollisuus kehittyy kilpailukykyisemmäksi.

Next article